Teksti Sinikka Salokorpi, kuvat: Kristian Olsen Aaju.

Aloittakaamme vaikkapa pienestä noin 30 000 asukkaan Gozon saaresta. Homeroksen kirjoittaman kreikkalaisen tarun mukaan tarusankari Odysseus vietti Gozon saarella seitsemän vuotta nymfi Kalypson vankina. Homeros on kirjoittanut tämän n. 800-700 eKr. Gozon historia on kuitenkin alkanut jo pronssikaudella, monia satoja vuosia ennen Homerosta. Noin 1200-luvulla kastilialaiset olivat saaren valtiaita, ja ristivät saaren Gozoksi, joka tarkoittaa nykyespanjassakin huvia ja nautintoa sanakirjan mukaan. Ja sitä saari tänäkin päivänä tarjoaa.

Ajoimme pitkän päivän Gozon erilaisia historiallisia kohteita ihailemassa. Nuori kuljettajamme Marko Refalo oli autovuokraamon omistajan nuorin poika, joka puhuu italiaa ja englantia. Hän kertoi ammattinsa olleen alussa jännittävää, kun turistit ujostuttivat nuorta miestä. Mutta ei enää.

Marko kertoi äitinsä tekevän kauniita käsitöitä kotonaan, niin kuin monet kotiäidit Gozolla tekevät. Näitä käsitöitä myydään sitten alan liikkeissä. Ne ovat todella yksilöllisiä, eivätkä hinnatkaan hivo taivaita.

Mutta mies on aina kuitenkin kodin herra, hymyilee Marko hyvästellessämme hänet satamassa purjehtiaksemme takaisin Maltan suurimmalle saarelle.

Kirkko vuoden joka päivälle

Kun purjehditaan Gozon saarelta puolen tunnin matka Maltan saarelle, näkyy pohjoisessa kaksi asumatonta saarta, joiden nimi on Pyhän Paavalin saaret, St. Paul’s Islands. Suuremmalla saarella on valkoinen marmoripatsas. Apostoli Paavali haaksirikkoutui seurueineen vuonna 60 jKr Rooman matkallaan ja rantautui näille saarille. Uuden testamentin Apostolien teot-osissa 27 ja 28 kerrotaan haaksirikosta Adrianmerellä ja pelastumisesta saarille. Lähistön maatilat omisti saaren ylin virkamies Publius, jonka isä teki kuolemaa. Paavali paransi hänet. Paavali viipyi Maltalla kolme kuukautta ja levitti kristinuskoa, johon kuvernööri Publiuskin kääntyi, ja hänestä tuli Maltan ensimmäinen piispa.

Maltalla kerrotaan olevan 365 kirkkoa eli kirkko jokaiselle päivälle. Ja lähes sata prosenttia kansasta on katolisia, jotka käyvät päivittäin jossakin saarten kauniissa ja tunnelmallisessa kirkossa.

Yksi mielenkiintoisimpia kirkkoja on Valettassa sijaitseva Haaksirikkoutuneen Pyhän Paavalin kirkko, Chruch of St.Paul Shipwrecked. Kirkkoa ruvettiin rakentamaan vuonna 1639. Itse kirkko on täynnä pieniä kauniita sivukappeleita. Mielenkiintoinen pyhäinjäännös on lasikaapissa oleva Paavalin kyynärvarren kullattu värttinäluu, Helmikuun 10. päivänä, haaksirikon muistopäivänä, sitä kannetaan Vallettan kaduilla.

Paavalin kirkossa on myös monia upeita freskoja, joista osa kertoo Paavalin haaksirikkoon kuuluvista tapahtumista. Kirkon parhaat kuvat on maalannut italialainen taiteilija Attilio Palombi (1860-1913).

Pyhän Johanneksen katedraali museoineen on yksi Vallettan suosituimpia nähtävyyksiä. Kirkko on johanniittaritareitten vuonna 1578 rakentama. Kirkko on ulkoa hyvin vaatimattoman näköinen, mutta sisältä se on upea. Kappelit ovat kaikki ritareitten rakentamia. Viimeisestä kappelista pääsee museoon, jonka kuuluisin nähtävyys on italialaisen Caravaggion (1571-1610) maalaama Johannes Kastajan mestaus.

Pieni hauska yllätys eräässä ravintolassa. Tilasimme ruokamme kanssa pullon punaviiniä. Olimme aika hämmästyneitä, kun etikettinä oli tämä Caravaggion maalaus, ja toisella puolella pulloa lyhyt teksti katedraalin maalauksesta. Viinin maku oli yhtä hieno kuin maalauskin.

Maltan mukavat ristiritarit

Köyhiä ja sairaita auttaneet johanniittaritarit saapuivat saarelle vuonna 1530, jolloin ritareista tuli myös Maltan hallitsijoita. Ritarit olivat saaneet nimensä Johannes Kastajan mukaan. Ritarikunnan ja Maltan symboliksi tuli elävä haukka.

Ritarit asettuivat asumaan Birguun eli nykyiseen Vittoriosaan. Sitten he rakensivat Vallettan, upean linnoitus- ja barokkikaupungin. Ritarikunta oli hyvin varakasta, varsinaiset ritarit olivat eurooppalaisten katolisten aatelissukujen perheenjäseniä. Heistä tuli jo nuorina poikina ritareitten oppipoikia.

Ritareitten mustissa viitoissa oli tunnuksena hopeanvärinen kahdeksansakarainen tähti, nykyinen maltanristi. Ritarit antoivat monia hyviä lupauksia elämälleen. He jakautuivat kahdeksaan ryhmään kansallisuutensa mukaan.

Ritareitten elämä oli hyvin moninaista, hyvää ja huonoa. Sitten keisari Napoleon karkotti ritarit saarelta vuonna 1798, mutta brittiamiraali Nelson hääti puolestaan Napoleonin 1800-luvun alussa. Näin alkoi britti-imperiumin aika, jota kesti vuoteen 1964.

Maltan jokaisessa kylässä ja kaupungissa on kauniita matkamuistoja ja käyttöesineitä. Ja lähes kaikissa on yhä koristeena maltanristi. Harvalla maalla on näin omalaatuista matkamuistomerkkiä.

Megaliittitemppeleitten salaperäinen kansa

Maltan historiaa lukiessa tuntuu kuin lukisi jotakin salapoliisiromaania. Malta on ollut asuttu jo kivikaudella v. 5000 eKr. Viimeisen kivikauden megaliitto- ja edellä mainittu johanniittaritarien kulttuuri ovat tehneet saarista korvaamattoman.

Megaliittitemppeleitten sanotaan olevan jopa tuhat vuotta vanhempia kuin esimerkiksi Egyptin Gizan temppelit. On käsittämätöntä, miten temppeleitten valtavia kivikappaleita pystyttiin nostamaan 6000- 7000 vuotta sitten toinen toistensa päälle. Esimerkiksi Hal Saflienin maanalainen holvitemppeli ulottuu neljä kerrosta syvälle maan alle. Se lienee ollut myös naispappien koulutuspaikka!

Tämä temppeleitä rakentanut kansa katosi noin 2000 eKr. Koskaan ei ole vastausta löydetty, miksi näin tapahtui.

© Traveller - Kaleva Travel Asiakaslehti 2/2011