Teksti: Terhi Hakulinen Kuvat: Terhi Hakulinen ja Wienin matkailutoimisto

Wienin vanhat ydinosat sisäänsä sulkeva kehäkatu Ring on valtimo, jonka suhteen sijainnit ja osoitteet arvioidaan. Jokainen paikka on joko Ringin sisällä, Ringillä tai Ringin ulkopuolella, lähellä Ringiä, kauempana Ringistä, mutta ehdottomasti ja aina jossain suhteessa Ringiin.

Keisari Frans Josef purki Ringin alta 1860-luvulla kaupungin muurin, jonka taakse wieniläiset olivat suojautuneet viholaisten hyökkäyksiltä. Muurikaan ei olisi kaupunkia pelastanut 1683, jolloin turkkilaiset hyökkäsivät mahtavalla sotajoukolla. Onneksi paikalle ratsasti Puolan kuningas Juhana Sobieski joukkoineen antamaan kyytiä hyökkääjille. Turkkilaisille tuli niin kiire lähtö, että suurvisiirin kahvisäkitkin jäivät muurin juurelle. Wieniläiset korjasivat ne parempaan talteen. Kahviloita alkoi syntyä eri puolille Wieniä ja kahvilakulttuuri levisi kaikkialle Eurooppaan.

Maailman kahvilapääkaupunki

Wienin voi julistaa maailman epäviralliseksi kahvilapääkaupungiksi. Ei niin, että Wienissä välttämättä juotaisiin enemmän kahvia per capita kuin missään muualla, vaan siksi, että Wienissä osataan kahvista nauttimisen etiketti. Wieniläinen ei hörppää espressoaan italialaiseen tapaan seisten tiskin vieressä eikä nappaa pahvimukia työmatkalle mukaansa. Kahvilaan mennään ajan kanssa, leivostiskistä valitaan huolella viettelevin torttu tai kahvin kyytipojaksi muutama tippa digestiiviä. Pääasia on rentouttava vapaahetki tuttujen kanssa turisten tai päivän lehteen uppoutuen.

Keisarillinen Wien

Keisarillisen Wienin elämä keskittyi Ringin sisälle. Sieltä löytyvät arvokkaimmat kirkot Stephansdomista alkaen, tunnetuimmat kadut ja aukiot kuten Am Hof, Kohlmarkt, Graben ja Kärtnerstrasse. Ringin sisällä kukoistaa niin Burggarten Mozartin patsaineen kuin Volksgarten Sissin patsaineen ja koko Hofburgin keisarillinen palatsikin mahtuu Ringin sisälle. Monikansallisen keisarikunnan loistoa voi käydä ihailemassa palatsin museoissa. Nopean orientoitujan ohjelmaan kuuluvat hopeasalit, keisarilliset yksityishuoneet ja Sissin museo.

Hopeasaleista löytyy vitriini vitriinin perään keisarillisia astiastoja ja serviisejä. Hopeaa, kultaa ja vermiliä - kullattua hopeaa. Grand Vermeil Service koostuu 4500 eri osasta, jotka painavat yhteensä 11000 kiloa. Vinkki suoraan Hapsburgien keittiöstä: jos vermiiliserviisissäsi ei ole riittävästi osia suurille illallisille, hopea-aterimista saa sahramilla värjättyä aivan vermiilin näköistä ja kestää hyvin seuraavan tiskiin saakka.

Keisariajoilta lähtien wieniläisille on posliinia tehnyt Augarten – klassinen posliinintuottaja – joka väittää posliinin olevan sekä intohimoa että unelmaa. Romanttisen ruususarjan Augarten teki jo 1700-luvulla keisarinna Maria Teresialle. Nyt Maria Teresian retroruusut kukkivat jälleen pöytätekstiileissä ja astioissa Singerstrassella Stephansdomin tuntumassa.

Sissi – Euroopan kaunein keisarinna

Sissin toki muistamme kaikki iki-ihanista romantiikkaa tihkuvista elokuvista. Keisari Frans Josefin lapsimorsian oli 1800-luvun Prinsessa Diana, jota hovi ei ymmärtänyt ja joka yritti omalla tavallaan rikkoa keisarinnan roolia kapinoimalla tiukkaa hovietikettiä vastaan. Vaikka Frans Josef vetikin rajan ankkuritatskan kohdalle, sieti hän sentään Sissiltään aika paljon. Buduaariin asennettiin fitness center ja vyötärön kiristäminen kesti tunnin, mutta sopi sitä sitten siipan uumaa ihaillakin. Pitkiä, upeita hiuksia saatettiin kammattiin kolmekin tuntia, mutta timanttitähdin koristeltuina ne sitten pukivatkin Euroopan kauneinta naista. Sissin timanttitähtien kopiota A.E.Köchert tarjoaa myyntiin edelleen. Jos kukkaro ei kestä aitoja timantteja, Swarovski tekee niitä myös kristallista. Kristallia näkyy Wienissä muutoinkin kaikkialla postimerkeistä ballerinoihin.

Pienehkössä Sissi-museossa on näytillä pukuja, koruja, päivävarjoa, kuvia, patsaita, runoja ja monenlaista Belle Epoque -kauden välttämättömyystavaraa. Paljon matkustaneella keisarinnalla oli oma salonkivaunu. Mielenkiintoisia ovatkin keisarinnan matkatavarat kuten silkillä silatut hansikaskotelot ja fitness -välineistä teetetyt matkaversiot. Jotkut matka-apteekin artikkeleista veisivät tänä päivänä muutamaksi vuodeksi vankilaan.

Kenkäparia keisarinna käytti vain kerran. Sen jälkeen se lähti kierrätyksen, joten laadukkaiden kenkien tekijöille oli Wienissä kysyntää. Ludwig Reiter suunnittelee ja tekee klassisen tyylikkäitä kenkiä, laukkuja ja nahkaisia asusteita Wienissä neljännessä polvessa. Liekö keisarinnan perintöjä, mutta Wien on edelleen armoitettu kenkien ostoskaupunki.

Kuten itävaltalaiset yleensäkin, Sissi rakasti hevosia ja ratsasti kaikilla keleillä. Ehdoton asuste oli tietenkin ratsastusviuhka. Hevoset ovat edelleen Wienissä arvossaan. Ringin sisältä onkin helpompi löytää Fiaker-asema kuin taksiasema. Kuuluisan espanjalaisen ratsastuskoulun lipizzalais-hevosia pidetään Wienissä kuin kukkaa kämmenellä.

Art Nouveau puhkeaa kukkaan

Puretun kaupungin muurin sijoille versoi uutta. Uusrenesanssia, uusklassismia ja ennen kaikkea vanhan ja uuden liitto synnytti jugendin - wieniläisen Art Nouveaun. Art Nouveaun suuret nimet Adolf Loos, Gustave Klimt, Oskar Kokoschka, Otto Wagner inspiroituivat Belle Epoquesta, kansantaiteesta ja japanilaisista puupiirroksista. Lopputuloksena puhkesi kukkimaan vertaansa vailla oleva kulttuurin kukoistus, johon sekoittui todellisuutta, kuvitelmaa, modernia ja vaikutteita vuosisatojen takaa.

Wien oli kuin luomisen laboratorio, jossa hillitty porvarillisuus ja suorasukainen eroottisuus, suuret eleet, Hapsburghovin muodollisuus ja ovelle kolkuttava teollinen vallankumous laitettiin kaikki samaan kaleidoskooppiin, sekoitettiin ja katsottiin mitä syntyi.

Art Nouveaun johtohahmot julistivat, että taide ei kuulu vain gallerioihin ja museoihin, vaan myös koteihin ja käyttöön. Korkeakulttuuri pitää pudottaa jalustaltaan, tuoda osaksi ihmisten elämää. He perustivat Wiener Werkstätten – design -studion, jonka tarkoitus oli taistella halpaa, huonolaatuista massatuotantoa vastaan ja tuottaa kestäviä, kauniita käyttöesineitä. Wiener Werkstätten vaikutusta taiteeseen, arkkitehtuuriin ja designiin on vaikea yliarvioida. Jokainen uusi sukupolvi ammentaa siitä lisää.

Kaikki taide on eroottista, väitti Adolf Loos ja vakuutti Aatamin lopultakin olleen kiinnostuneempi Eevasta kuin omenasta. Tämä oli Egon Schielen, Gustav Mahlerin ja Sigmund Freudin maailmaa. Wieniläisistä wieniläisin Gustave Klimt on vanginnut tämän kaiken rakastettuihin töihinsä, joita pääsee ihailemaan sekä Belvederessä että varsinkin museokorttelin Leopold-museossa. Juuri ja juuri Ringin ulkopuolella sijainneet keisarilliset ratsastushallit on muutettu museokortteliksi, mistä Leopold-museon lisäksi löytyy Design Forum MQ, modernin taiteen museo ja lasten museo sekä mukavia ravintoloita ja tietenkin viihtyisiä kahviloita. Museokorttelin nurkalta alkaa Maria Hilferstrasse, joka Kärtnerstrassen ohella on kaupungin paras ostoskatu.

Tyyliä ja tasoa

Wien on aina kilpaillut muodikkuudessa ja glamourissa Pariisin kanssa. Wienin vahvuudet ovat olleet laatu ja klassinen tyylikkyys. Bling blingin sijalle on tarjolla hyvää makua ja korkeaa tasoa. Tyylikkyys ei ole jämähtänyt paikoilleen. Katsotaanpa vaikka Wienin ja Pariisin väliä sukkuloivan muodinluojan ja trendien tekijän Helmut Langin kokoelmia. Hän suunnittelee sekä miehille että naisille iltapuvuista farkkuihin ja alusvaatteisiin, laukkuihin ja kenkiin. Helmut Langin sensuelleja alusvaatteita myy myös Itävallan suurin tekstiilialan yritys, Palmers. Kannattaa katsastaa vaikka uusi versio sukkahousuista.

Wieniläinen keittiö on hyvin yksinkertainen ja tasokas. Otetaan parhaat ainekset keisarivallan aikaisen Itävallan eri osista: Böömistä, Unkarista ja Balkanilta ja sekoitetaan niistä herkullisia ruoka-annoksia. Myönnettävä on, että suklaan ja kuohuviinin kaupungissa tiedetään ja osataan nauttia hyvästä ateriasta, viineistä ja hyvästä seurasta. Sunnuntaiaamupäivisin näkee iloisia seurueita matkalla brunssille tyrolilaisasuihin – Loden -takin edeltäjä - sonnustautuneina. Matkailija voi hyvin korvata brunssin lasillisella sektiä – kuivaa itävaltalaista kuohuviiniä – katukahvilassa Grabenilla.

Lounaan wieniläiset nauttivat itsekin usein Naschmarktilla. Tämä torien tori sijaitsee Karlsplatzin tienoilla Ringin tuntumassa. Matkalla voi heittää ihailevan katseen Wagnerin Karlsplatzille suunnitelemaan metroasemaan ja Olbrichin Secession Halliin, joka perustuu Klimtin ideoihin. Naschmarktilla keskitytään kukkiin, hedelmiin, vihanneksiin, lihaan, kalaan, muihin meren antimiin ja wurstiin. Suosituimpia liikkeitä on Gegenbauerin etikkamyymälä, jonka valikoimista löytyy ainakin 30 erilaista viinietikkaa. Imbissit tarjoavat ruokaa eripuolilta maailmaa. Lasillinen kuivaa, raikasta itävaltalaista gruner veltineriä vaikkapa meren herkkujen tai sushin seuraksi kruunaa aterian.

Wien lienee maailman ainoa pääkaupunki, jossa myös viljellään viiniä. Yli 700 hehtaaria virallisesti luokiteltuja viinitarhoja mahtuu pääkaupungin rajojen sisälle. Traditiot ovat vuosisataiset sekä laadukkaiden viinien että viinilasien tekemisessä. Claus Riedel oivalsi jo 250 vuotta sitten, että lasin muoto vaikuttaa viinin makuun ja asetti tavoitteekseen luoda täydellisen viinilasin. Riedelin mottona on edelleen, että viinilasin tulee olla täydellinen teknillisiltä ominaisuuksiltaan ja tyydyttää kaikki hedonistin toiveet. Wienissä viinikierrokselle pääsee mukavasti raitiovaunulla. Se lähtee tietenkin Ringiltä. Otetaan suunta Grinzigiin, etsitään ovi, jolla on kyltti Ausg`steckt ja heuriger – viinitupa - on löytynyt. Tarjolla on yleensä perinteisen wieniläiskeittiön antimia, musiikkia sekä tietenkin paikallisia viinejä.

© Traveller - Kaleva Travel Asiakaslehti 3/2008