Teksti ja kuvat: Virpi Rautiainen, Kaleva Travel, Helsinki.
Suunnitteilla oli lomamatka Espanjaan. Seuramatkatarjontaa oli yllin kyllin, suorilla lennoilla Malagaan tai Alicanteen, viikko perillä samassa hotellissa ja kohteessa. Helppoa ja mukavaa. Ehkä hieman liiankin helppoa ja mukavaa? Vanhana Euroopan kolunneena motoristipariskuntana tämä vaihtoehto alkoi yhtäkkiä kuulostaa tylsältä ja aloimmekin suunnitella omatoimimatkaa. Päädyimme kolmion muotoiseen Madrid - Jaen - Altea - Madrid -reittiin.
Sykkivä Madrid
Saavuimme Madridiin iltalennolla. Meidät vastaanotti lämpö ja suurkaupungille ominainen tuoksu: omituinen sekamelska pakokaasua, tupakansavua, metrotunneleiden kosteaa löyhkää, mutta myös eksoottisten kasvien ja puiden makeaa tuoksua, illanviettoon rientävien ihmisten hajuvesiä… Ja tietysti ravintoloista tulvivien herkullisten ruokien tuoksua.
Ajoitus oli hyvä, sillä Madrid on yökyöpeleiden paratiisi. Kaupunki herää eloon hämärän tullen ja jokainen löytää varmasti mieluisan illanviettopaikan.
Pieneen nälkään
Tapasbaareja Madridista löytyy runsaasti ja niiden valikoimat ovat hyvät. Jokaiselle löytyy jotain. Tapakset ovat esillä tiskillä ja voit valita mielesi mukaan ”una porción” (koko annos), ”una ración” (puoli lautasellista) tai ”un pincho” (suupaloja).
Omia tapassuosikkejamme ovat ”gambas al ajillo” (katkarapuja valkosipuliöljyssä), jamón serrano (ilmakuivattu kinkku) ja ”tortilla española” (espanjalainen munakas). Kokeile rohkeasti, ota useita erilaisia suupaloja! Varo kuitenkin sekoittamasta siankorvia herkkusieniin, ellet sitten satu olemaan siankorvien ystävä. Me nimittäin valitsimme tiskistä marinadissa olevia herkkusieniä, mutta pienen tarkastelun jälkeen huomasimme herkkusienissä olevan karvoja. Tämä herätti epäilyksemme ja tarjoilijan kanssa käydyn keskustelun ja kiivaan elehdinnän jälkeen kävi selväksi, että herkkusienemme olivatkin siankorvia!
Kovin edullista tapasten syöminen keskustan suosituimmissa baareissa ei ole, helposti saa kulumaan noin 30 euroa kolmeen tapasannokseen ja muutamaan lasiin sangriaa. Liekö euro nostanut hintoja tässäkin asiassa? Mutta toisaalta, tämmöisellä tapasaterialla saa kyllä vatsansa täyteen. Palanpainikkeeksi tapasten kanssa sopii olut, viini tai sangria. Olut ja viini ovat edullisia ja tiskillä syöminen sekä juominen on edullisempaa kuin pöytään tilaaminen. Ns. pystybaareissa tarjotaan myös usein pientä naposteltavaa, kuten oliiveja tai pähkinöitä samaan hintaan juoman kanssa.
Madridissa jaksaa juhlia tapasten voimalla, mutta jos alkaa hiukoa kunnolla, iltamyöhälläkin ennättää höyryävien patojen äärelle. Päivällistä kun saa aikaisintaan kello 21.
Ja tietysti jossain vaiheessa iltaa tai aamua täytyy tyydyttää makeannälkäkin. Rasvassa tiristetyt ”churrot” kastetaan sulatetussa suklaassa...ja tuikataan suuhun! Mikäli sulatettu suklaa tuntuu liian makealta vaihtoehdolta, kannattaa poiketa kahville Cafe Centraliin (Plaza del Angel 10). Cafe Centralissa voi nauttia elävästä musiikista ja paikkaa on kehuttu jopa kaupungin parhaaksi jazzpaikaksi. Ainakin parhaat Irish Coffeet siellä saa. 90-luvun alussa viettäessäni pidemmän ajan Madridissa yksi viikonlopun kohokohdista oli juuri viskillä terästetyt iltapäiväkahvit Centralissa!
Kaikkea myös kulttuurinnälkään
Kun illan riennoista on selvitty, seuraavana päivänä voi tutustua Madridiin päivänvalossa. Erittäin hyvä keino tutustua kaupunkiin on ”hop on, hop off” -kiertoajelut. Bussit kiertävät kolmea eri reittiä ja päivälipun hinta on 13 euroa aikuiselta. Pysäkkejä on ympäri kaupunkia ja voit hypätä bussista/bussiin miltä pysäkiltä tahansa.
Päivänvalossa kannattaa tutustua myös Retiro -puistoon, tuohon ihanaan viherkeitaaseen keskellä kaupunkia. Siellä voit soudella, nauttia piknikistä nurmella tai vain istua terassilla katsellen ohikulkevia ihmisiä sekä taiteilijoiden performanssiesityksiä.
Kulttuurinnälkäisille Madrid tarjoaa paljon museoita ja taidekeskuksia, tunnetuimpia Prado-museo, Reina Sofia-taidekeskus ja Kuninkaanlinna.
Hotellivaihtoehtoja Madridista löytyy runsaasti, edullisia hosteleita, luxusmajoituksia, ja kaikkea mahdollista siltä väliltä. Me majoituimme hotelli Sueciassa, jonka sijainti on aivan loistava Calle de Alcalan ja Gran Vian risteyksessä. Siisti ja tasokas hotelli, jota voi suositella lämpimästi niin vapaa-ajan matkustajille kuin liikematkustajillekin.
Jaen, luxusta paradorissa
Jatkoimme matkaamme parin päivän päästä kohti etelää. Vuokrasimme auton ja jätimme taaksemme tuon kiihkeän suurkaupungin. Seuraava kohteemme oli Jaen -niminen kaupunki Andaluciassa ja siellä parador -majoitus. Tämä majoitusmuoto oli meille aivan uusi ja jännitys tiivistyikin mitä lähemmäs linnaa pääsimme. Maisemat olivat henkeäsalpaavat, mutkaisia serpentiiniteitä vuorten lomassa.
Itse linna sijaitsee kukkulan päällä ja parvekkeelta on hulppeat näkymät. Linnan historia on pitkä ja värikäs ja yleisölle tämä upea parador avattiin vuonna 1968. Paradorin valtavassa ruokasalissa voi nauttia sekä kansainvälisiä että paikallisia herkkuja. Kaksi henkilöä söi ja joi pitkän kaavan mukaan noin 70 - 80 eurolla. Paikallisia erikoisuuksia ”ajo blanco” (valkosipulikeitto) ja ”gazpacho andaluz” (andalucialainen tomaattikeitto) kannattaa maistaa.
Aamiainen tarjoillaan pienemmässä aamiaishuoneessa, jossa soi klassinen taustamusiikki. Aamu lähtee upeasti käyntiin paikallisilla herkuilla, muun muassa espanjalaisella munakkaalla, ilmakuivatulla kinkulla, juustoilla, hedelmillä ja mehuilla. Oman herkullisen lisämausteensa aamupalaan tarjoaa vielä ikkunasta avautuva mahtava vuorimaisema.
Päivät kuluvat paradorissa leppoisasti vaikka uima-altaalla, mutta toki kannattaa myös tutustua lähiympäristöön ja itse Jaenin kaupunkiin.
Alteassa rentoa rantameininkiä
Jaenista suuntasimme itärannikolle, seuraavana etappina Altean kaupunki. Sisämaassa kierrettyämme tuntui mukavalta päästä meren äärelle, leppoisaan rantameininkiin. Yhä useammin korviin alkoi myös kantautua muutakin kuin espanjan kieltä, sillä alueella oli paljon turisteja Skandinaviasta ja muualta Euroopasta.
Altean rannat ovat kivikkoiset, mutta hienohiekkaista rantaa löytyy kiinnostuineille läheltä, muun muassa San Juan de Alicantesta. Tämä mainion hiekkarannan kaupunki vaikutti muutenkin hyvin mukavalta ja siistiltä kohteelta, mutta meiltä tarkempi tarkastelu jäi tällä kertaa väliin, sillä Alteassakin riitti tutkimista. Altean satama on tutustumisen arvoinen, pieni, mutta kaunis. Upeat veneet ovat vieri vieressä, silmänruokaa riittää veneitä rakastaville.
Satamassa saa tyydytettyä myös fyysisen nälän, eräs suosittu ravintola on nimeltään Club Nautico Campomanes. Menimme ilman pöytävarausta täpötäyteen ravintolaan, mutta hetken odottelun jälkeen saimme pöydän. Pöytävaraus on kuitenkin suositeltava, sillä meillä ilmeisesti oli rutkasti tuuria mukana saadessamme tämän terassin parhaan pöydän! Alkuruoka, pääruoka ja pullo viiniä kahdelle hengelle maksoi noin 60-70 euroa. Ja kala (”lubina”), jota söimme, oli kerrassaan herkullista!
Altean kukkuloilta (Altea Hills) on upeat näkymät alas kaupunkiin. Kukkuloilla on pari luxushotellia ja alueelta on mahdollisuus ostaa tontteja, alkaen-hinnat 100.000 euroa... Me emme jääneet hieromaan tonttikauppoja, vaan käänsimme auton keulan kohti Madridia.
Omatoimimatkan huippuhetkiä ja vinkkejä
Omatoimimatkalle täytyy lähteä avoimin mielin. Kannattaa kokeilla paikallisia herkkuja, tapoja ja mennä rohkeasti paikallisten suosimiin paikkoihin, näin matkastaan saa irti enemmän elämyksiä, kokemuksia, muistoja – ja usein myös säästöjä. Me saimme valtavat, herkulliset ja edulliset ”bocadillot”, kun poikkesimme Altea-Madrid väliseltä moottoritieltä Motilla de Palancer -nimiseen pieneen kylään ja siellä paikalliseen pystybaariin. Baarin pitäjä kysyi haluaisimmeko bocadilloon ilmakuivatun kinkun paistettuna ja lisukkeeksi hieman tomaattia ja sipulia. Vastasimme myöntävästi ja hetken päästä nautimme parhaat kinkkupatongit mitä olemme ikinä saaneet! Ja tämä lysti parin oluen kanssa maksoi alle kuusi euroa.
Toinen mukava ja mieleenpainuva tapaus sattui, kun pysähdyimme moottoritien varrella olevaan lounaspaikkaan haukkaamaan pientä purtavaa. Sattui olemaan F1-kisat ja Espanjan Fernando Alonso kaasutteli johdossa. Meteli oli melkoinen ja tunnelma oli todella korkealla tuossa pienessä, rähjäisessä lounasbaarissa paikallisten kannustaessa ”omaa poikaansa”!
Päivämatkamme olivat pituudeltaan noin 400 - 500 km. Ajoimme pääosin maksuttomia moottoriteitä ja vain pienen pätkän maksullista moottoritietä (väli Altea-Valencia, hinta noin 10 euroa). Moottoriteiden nopeusrajoitus on 120 km/h, mutta noin 140 tuntinopeudella pysyy hyvin paikallisten vauhdin mukana. Siesta hiljentää moottoritiet rekoista, tällöin on hieman rauhallisempaa ajella. Tiet eivät ole aivan priimakunnossa, mutta pahempiakin on nähty. Huoltoasemia, ravintoloita ja jopa hotelleja on moottoriteiden varsilla. Bensiinin hinta samaa luokkaa kuin Suomessa.
Hyvä kartta on ehdottoman tärkeä varuste. Välillä tuntui, että opasteet olivat espanjalaiseen tyyliin hieman sinnepäin... Meidän karttamme ei ollut kovin tarkka ja tästä syystä muutama risteys, josta olisi pitänyt kääntyä, hups, menikin jo ohi!
Suurin osa paikallisista ajaa avoautolla katto päällä, me suomalaiset emme! Kerrankin kun pääsee nauttimaan lämpimistä olosuhteista... Toki auringon kanssa pitää olla varovainen, sillä avoautolla huristellessa polttaa päänahkansa helposti. Kun muistaa pitää lippalakin päässä ja suojakerrointa iholla, ei kuitenkaan vahinkoa pääse syntymään.
Manner-Espanjan maisemat ovat vaihtelevia ja luonto erikoinen. Madrid-Jaen väli on suurimmaksi osaksi tasaista maastoa. Vehreät viiniviljelmät piristävät maisemaa, samoin keltaisena loistavat auringonkukkapellot. Lähempänä Jaenia maisema muuttuu vuoristoiseksi ja korkeuserot kasvavat. Rannikolla kaiken huomion vie turkoosi meri ja satojen kilometrien pituinen rantaviiva. Mereltä puhaltava leuto tuuli tuo suolantuoksun ja vilvoittaa suloisesti.
Ennen moottoripyöräilyä harrastaneena pariskuntana totesimme, että omatoimimatka avoautolla oli meille loistava vaihtoehto. Huristaessamme ilman kattoa pääsimme nauttimaan samoista elementeistä kuin moottoripyörällä, tärkeimpinä niistä tuoksut ja ilmavirtaukset. Toisaalta nyt kun ikää on karttunut, seikkailumieltä ei ole enää ihan niin paljon, että lähtisimme kolmen viikon moottoripyörämatkalle ja majoittuisimme teltassa leirintäalueella vuorenrinteellä tai mutavellissä keskellä peltoa… Nekin ovat olleet hauskoja kokemuksia, mutta aikansa kutakin. Liekö mukavuudenhalu kasvanut vuosien varrella, kun paradorin muhkea peti ja auton nahkapenkki tuntuivat huomattavasti miellyttävimmiltä kuin ohut retkipatja ja kapea pyörän penkki... Veri vetää matkalle joka tapauksessa edelleen, joten ihanaa, että toimivia vaihtoehtoja löytyy!
| - Paradoreja on Espanjassa useita kymmeniä ympäri maata. Itse tutustuimme Jaenin lisäksi Jávean (Xábia) ja Alarcónin paradoreihin. Jávea on kaunis kaupunki meren rannalla lyhyen ajomatkan päässä Alteasta. Sen hivenen poikkeuksellinen parador on moderni rakennus keskellä kaupunkia. Alarcónin perinteisempi parador puolestaan on kukkulalla sijaitseva linna, jonka huoneiden sisustus on sekoitus uutta ja vanhaa tyyliä. Linnan kupeessa on soma pieni kylä, täynnä ihastuttavia vanhoja rakennuksia ja kapeita kujia. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde! |
| - Paradorien hinnat ovat keskimäärin noin 100 eurosta ylöspäin / kahden hengen huone /yö. Aamiaisen saa useinmiten lisämaksusta (10-12 euroa / henkilö). Jaenin parador maksoi 157 euroa / kahden hengen huone / yö sisältäen runsaan aamiaisen. |
| - Asiakaskunta koostuu yleensä pääosin pariskunnista ja perheistä. |
- lisätietoja http://www.paradores.es/ |
´
| - Hotellit ja paradorit kannattaa myös varata jo kotimaasta, jotta etsimiseen ei kulu aikaa ja energiaa paikan päällä ja näin voi keskittyä matkalla mukavampiin puuhiin. Hotellien vuorokausihinnat ovat tyypillisesti sadasta eurosta ylöspäin kahden hengen huoneelta sisältäen aamiaisen. |
- Autonvuokraus kotimaasta säästää aikaa, sillä espanjalaisen tyyliin jo pelkkä varatunkin auton otto saattaa kestää liki tunnin... Muistathan myös, että vuokra-auto kannattaa poikkeuksetta aina palauttaa tankki täynnä. Ylimääräinen veloitus voi olla satakin euroa, jos pieni koukkaus huoltoaseman kautta jää tekemättä. |
© Traveller - Kaleva Travel Asiakaslehti 2/2006
|| 
|| 
|| 
|| 