Maanjäristykset, tulivuorenpurkaukset ja tsunamit samoin kuin trooppiset myrskyt, tulvat ja maanvyörymät keskittyvät tietyille alueille maapalolla. Myös lumivyöryjä ja metsäpaloja esiintyy tietyillä riskialueilla. Selvitä etukäteen matkakohteen riskialueet ja mahdolliset riskiajat.

Maanjäristykset

Mannerlaattojen reunat: Pohjois-Amerikan länsirannikko, Väli-Amerikka, Etelä-Amerikka Andeilta länteen, Välimeren alue Italiasta Kreikkaan ja Turkkiin, Lähi- ja Keski-Itä, Keski-Aasia, Japani, Indonesian saariston alue Intian Valtamerelle.

Maanjäristysalueelle matkustaessasi varaa mukaan ensiapupakkaus, taskulamppu ja varaparistot, matkaradio ja välttämättömät lääkkeet. Pidä varalla myös vesipulloa.

Mitä tehdä maanjäristyksen sattuessa?

• Oletko sisällä?
• Suojaudu tukevan pöydän alle lähelle sisäseinää. 
• Pysy poissa ikkunoiden ja ulkoseinien läheisyydestä. 
• Älä juokse ulos. 
• Älä käytä hissiä. 
• Sammuta sähkö, kaasu ja vesi. 
• Odota järistyksen loppumista. 
• Muista jälkijäristyksen mahdollisuus.

Oletko ulkona?

• Pyri aukealle alueelle.
• Pyri pois rakennusten, voimalinjojen ja savupiippujen läheisyydestä.
• Odota järistyksen loppumista.

Oletko autossa?

• Pysähdy heti kun voit mahdollisimman kauas liikenteestä.
• Älä pysähdy sillalle, sillan alle, puiden alle tai voimalinjojen alle.
• Pysy autossa, kunnes järistys loppuu.

Tulivuorenpurkaukset

Maapallolla on 500 - 600 toimivaa tulivuorta. Suurin osa niistä sijaitsee mannerlaattojen reunoilla. Riskialueita ovat muun muassa Filippiinit, Islanti, Italia, Indonesia, Havaiji, Uusi-Seelanti, Guatemala ja Meksiko. Tulivuorenpurkausten aiheuttamia tuhoja pyritään ennakoimaan esimerkiksi satelliittien ja tietokonesimulaatioiden avulla. Euroopassa valvotaan ja seurataan ainakin Etnan tulivuorta Sisiliassa sekä Islannin ja Kanarian saarten tulivuoria. Laavavirtoja pyritään ohjaamaan rakentamalla reiteille maavalleja. Nopeita ja arvaamattomia virtauksen muutoksia ehkäistään suurilla betoni- ja kivilohkareilla.

Tsunami

Tsunami syntyy yleensä voimakkaan (8,5-9 Richterin asteikolla) vedenalaisen maanjäristyksen seurauksena. Joskus sen voi aiheuttaa myös vedenalainen maanvyörymä, tulivuorenpurkaus ja hyvin harvoin myös meteoriitin iskeytyminen mereen. Noin 85 % tsunameista on rekisteröity Tyynen Valtameren alueella, missä erityisen paljon tsunameja on esiintynyt Etelä-Amerikan rannikolla, Aleutien saarilla, Alaskan lahdella, Kuriilien ja Kamchatkan alueella sekä Japanin pohjoisosissa. Tsunameja esiintyy myös Atlantin rannikoilla, Intian Valtamerellä ja Välimerelläkin, joskin vähemmän.

Merellä tsunamin etenemisnopeus on suihkukoneen luokkaa. Rantaan saapuessaan sen nopeus hidastuu noin 15 - 20 km tuntivauhtiin. Syvässä vedessä tsunamin aallonkorkeus on hyvin pieni, mutta rantaan saapuessaan se voi kasvaa jopa 30-metriseksi.

Tsunami voi olla yhden suuren aallon sijasta sarja perättäisiä aaltoja, joiden rantautuminen kestää muutamasta minuutista jopa tuntiin. Aallot tuovat mukanaan kiviä, rakennusten kappaleita, autoja yms., jotka omalta osaltaan lisäävät vahinkoja. Saattaa kestää useita tunteja ennen kuin vaara on ohi.

Tyynellä Valtamerellä toimii tsunamivaroitusjärjestelmä. Vastaavaa ollaan luomassa myös Intian Valtameren alueelle. Tsunamiriskialueilla kannattaa kiinnittää huomioita hotellin valintaan. Korkeammalla, kauempana rannasta sijaitseva hotelli on turvallisempi kuin matalalla rannalla sijaitseva.

Tsunamin sattuessa:

• Seuraa tiedotusvälineitä ja viranomaisten ohjeita.
• Siirry evakuointikäskyn tullessa välittömästi turvaan.
• Pyri kohti korkeita paikkoja.
• Pidä mukana ensiapupakkaus, radio, taskulamppu, varaparistoja, vettä ja energiapatukoita  tai muuta syötävää.

Trooppiset myrskyt

Trooppisia myrskyjä esiintyy yleisimmin Länsi-Intian saariston, Karibian meren ja Meksikon lahden alueella. Hurrikaanisesonki ajoittuu elokuun lopusta lokakuulle. Myös Kiinan merellä, Filippiinien ja Japanin alueella sekä Arabian merellä, Intian valtamerellä ja Bengalin lahdella esiintyy vuosittain trooppisia myrskyjä, joita kutsutaan taifuuneiksi. Lisäksi trooppiset myrskyt vaivaavat Tyynen menen itäisiä alueita, Australian rannikoita sekä Tyynen meren saaria.

Trooppiset myrskyt saattavat yltyä hirmumyrskyiksi ja tuoda mukanaan rankkasateita, tulvia ja maanvyörymiä.

Myrskyjä pystytään ennustamaan melko luotettavasti. Säätiedotuksia ja myrskyvaroituksia on syytä seurata matkustettaessa alttiille alueille. Viranomaisten ohjeita ja evakuointikäskyjä on noudatettava viivyttelemättä ja tarkasti.

Hotellit varautuvat myrskyihin muun muassa suojaamalla ikkunat ja kehottamalla poistumaan ulkoa ja rannoilta. Risteilyalukset muuttavat reittejään välttääkseen myrskyjä ja yllättäviin muutoksiin hurrikaanisesongin aikana onkin syytä varautua.

Tulvat

Tulvavaara aiheutuu useimmiten voimakkaista sateista, trooppisista myrskyistä tai hurrikaaneista. Tulviin voi liittyä myös maanvyörymiä.

Tulva-alttiita alueita löytyy myös Euroopasta suurten jokien ja alavien maiden tienoilta (esimerkiksi Iso-Britannia, Alankomaat, Ranska, Saksa, Italia, Unkari ja Tsekki). Suuren uhan tulvat muodostavat Bangladeshissa, Kiinassa, Intiassa, Mosambikissa ja Venezuelassa.

Seuraa kohteesi säätiedotuksia ja noudata välittömästi viranomaisten evakuointikehotuksia ja pidä mielessä perusohjeet:

• Pidä auton tankki täytenä evakuointikäskyn varalta.
• Varaa mukaan ensiapuvälineet, säilykeruokaa, juomavettä, radio, taskulamppu ja  varaparistoja.
• Varaa mukaan myös vedenpitävä vaatetus.
• Suuntaa korkeille alueille.
• Noudata ajokieltoja.
• Jos auto alkaa täyttyä vedellä, hylkää se välittömästi

Lumivyöryt

Lumivyöryjä tapahtuu maailmassa kaikkialla, missä on luntakin. Riskialteimpia alueita ovat Alpit.

Lumivyöry syntyy, kun vuorokauden aikana sataa lunta yli 30 senttimetriä rinteelle, jonka jyrkkyys on 30-40 astetta ja joka on muodoltaan kupera. Pohjoisen suuntaan avautuvalle rinteelle tuuli muodostaa lumilippoja. Etelän suuntaan avautuvalla rinteellä aurinko pehmentää lumen. Vaaran merkkejä ovat vanhat vyöryjäljet, lumen halkeilu ja ontto kaiku, lumilipat, kovan tuulen katkaisemat oksat ja havut hangella sekä rinnettä alas pyörivät sohjopallot.

Miten välttää vaara:

• Älä laskettele yksin, ilmoita minne menet ja milloin palaat.
• Hanki piippari (lähetin-vastaanotin), sondi ja lumilapio ja opettele käyttämään niitä.
• Perehdy alueen lumi- ja säätilanteeseen sekä maastoon.
• Kysy neuvoja paikallisilta.
• Noudata kieltoja ja varoituksia.

Jos jäät lumivyöryyn:

• Yritä tarrata kiinni johonkin kiinteään.
• Yritä päästä irti suksista tai lumilaudasta.
• Pyri ’uimaan’ vyöryn pinnalla.
• Kun vyöry on pysähtymässä, yritä tehdä kasvojesi ympärille ilmatilaa ja saada kätesi  näkyville.
• Pysy rauhallisena.
• Älä kuluta turhaan kallisarvoista happea.

Jos joku toinen jää lumivyöryyn:

• Hälytä heti apua, muista hätäraketit.
• Etsi vaatekappaleita.
• Etsi järjestelmällisesti piiparin avulla.
• Mikäli uhreja on useita, muista, että aikaa on vähän, vapautettuasi ensimmäisen  hengitystiet lumesta, ala etsiä seuraavaa.

Metsäpalot

Metsäpalojen aiheuttamista tuhoista kärsivät erityisesti Indonesia, Brasilia, Siperia, Meksiko, Kanada ja Kiina. Myös Euroopassa syttyy vuosittain yli 45 000 metsäpaloa.

Palojen torjuminen on vaikeaa. Riskialueita pyritään määrittelemään ja paloja ennustamaan muun muassa metsäpalosimulaattoreilla. Viranomaiset sulkevat pääsyn vaarallisille alueille.